Lokakuu 28th, 2009 by pia
Tänään tuli tieto, että Lucalle on varmistunut hoitopaikka “monikulttuurisesta päiväkodista”. Hieno juttu, juurikin sinne haettiin, heillä oli kivasti esitelty ideologiaa heidän tavastaan hoitaa lapsia.
“Haluamme lapsien oppivan, että ei ole väliä, mitä väriä olet tai mistä maasta olet kotoisin. Olemme tietoisia monimuotoisuudesta jokapäiväisessä elämässä, se on luonnollista, että olemme erilaisia. Pidämme erittäin tärkeänä kielen kehitystä.”
Joten tuonne sitten meidän pikkuinen lähtee “vieraiden paijattavaksi”, vähän jännittää mutta se tekee hyvää meille kaikille. Mielenkiinnolla odotan kuinka hoito lähtee toimimaan. Teemu on tammikuussa kaksi ensimmäistä viikkoa isyyslomalla, jotta tutustuvat rauhassa hoitopaikkaan. Kolmannella viikolla joutuu poju sitten ihan yksin jäämään sinne.

Ja siis meillähän ei koirat sohvilla ole!
Lisäksi ollaan saatu “kiusaksi” totaalinen uhma. Mistään ei saisi kieltää ja jos Luca jonkun tahtoo eikä saa niin alkaa sen maallinen huuto ja raivo. Tiistaina ekasta kaupasta mun oli pakko kävellä huutava muksu sylissä ulos. Luca ei halunnut olla kärryissä, sylissä eikä kävellä käsi kädessä vaan olisi tahtonut repiä kaiken hyllyiltä alas. Alkoi huuto, rimpuilu ja lopulta huutaa ja raivoaa lattialla selällään (no tuli tuokin koettua, mä luulin että se on legendaa..) Sen jälkeen oli kuitenkin pakko mennä ruokakauppaan ja samaan aikaan kaikki tutut tietty siellä, voi jesus että hävetti. Me mentiin edeltä Lucan kanssa leikkimään auton kanssa (sellainen johon syötetään rahaa niin se liikkuu) jotta ukko saa ostokset tehtyä. Koko automatkan kotiin huusi kuin hinaaja. Lisäksi yksi päivä tässä puraisi niin kovin kädestä, että siitä muistuttaa edelleen mustelma..
Eipä auta mikään muu kuin olla rauhallinen. Tänä aamuna taas sellainen raivari ettei paremmasta väliä kun tultiin alakertaan ja Luca olisi tahtonut rappusissa leikkiä. Se ei nyt oikein käynyt päinsä… Tuloksena eteisessä selällään pää punaisena kiljuva kakara. Päätin antaa olla ja kävelin keittiönpöydän ääreen istumaan kahville. Hetken kuluttua tulee poju ottamaan kädestä kiinni “mennään leikkimään” ilmeellä. Aaaww, on se silti vaan niin suloinen
Autokoulusta joo tota.. Kirjalliset ei menny läpi, vaan eipä jääny paljosta kiinnikkään. Menin ihan lukkoon kokeessa, vielä kun jouduttiin mun tietokoneen kanssa vekslaamaan että saatiin Suomeksi. Siinä vaiheessa olin jo ihan hukassa ja myönnettäköön että en kyllä kaikkiin tiennyt/muistanut vastausta, osaan oli muuttunut säännöt (mulla autokoulukirja on vanha) ja osa sitten meni vituiksi ihan jännittämisen takia. ARGH, kyllä voin sanoa rehellisesti että olin loppuviikon kuin perseeseen ammuttu karhu, oma moka ei voi mitään.
Tänään oli inssi. Meni ihan hienosti, aloitettiin valojen tarkastuksella ja siitä liikkeelle. Sain vikoja koko kirjallisen :D
Eka syy oli että vilkutin liikenneympyrään “sisään” kun mennään suoraan tai kolmannesta ulos. No tämä oli tarkistettu autokoulusta, että kiitos vaan heille että neuvoivat väärin :D Tosin niin ne täällä autokoulussa oikeesti opettaakin, että tiedä sitten. Ens kerralla muuten en vilkuta kuin ulos mennessä.
Toisen ihan myönnänkin, isolla tiellä menin tiensivuun, mutten penkalle tarpeeksi. Kyllä toiset hienosti ohi meni, eli ei haitannut muita.
Kolmas, peruuttamisessa en katsonut tarpeeksi ympärille ( tarkemmin sanottuna eteen).. Itse peruuttamisessa ei suurempaa vikaa. Hmm, no jo osaan peruuttaa katsomatta eteen niin eikö se riitä :D
Neljäs oli kaistanvaihto, äijä sano vaihda kaistaa. Laitoin vilkun ja sitten katsoin. Eli siinä kossahti, ei kuulemma saa vaihtaa kaistaa jos joku on taaempana tulossa, jottei se säikähdä :D No ok, vaikka olisin ensin katsonut olisin silti vilkuttanut ja sitten vaihtanut kaistaa. Säikkyköön muut vaan, mutta kyllä mä silti ilmoitan että tahdon tulla sun kaistalles. Enhän mä ikinä Tukholman ruuhkassa (tai muunkaan suuremman kaupungin) pääse koskaan haluamalleni kaistalle..
Mutta joo, ens kerralla… Ei kyllä vituta pätkääkään - olen tyytyväinen ajooni suurimmaksi osaksi!